sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Vuosilomien ja arkipyhien muutos vähentäisi yli 12 000 työpaikkaa kuntasektorilla?

Hallituksen 8.9.2015 esittämässä kustannuskilpailukykyä parantavassa ehdotuksessa on laskettu, mitkä ovat ehdotusten vaikutukset julkisessa taloudessa. Pitkien vuosilomien leikkaus ja loppiaisen & helatorstain palkattomaksi vapaapäiväksi muuttaminen tekisivät esityksen mukaan kuntasektorilla noin 710 miljoonan euron säästön /8/.

Haluan tällä kirjoituksella avata, mitä tämä säästö tarkoittaisi käytännössä kuntasektorilla käyttäen vuoden 2014 tilastoja.

Kunta-alan työvoimakustannukset olivat vuonna 2014 noin 21,2 miljardia euroa /1/. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli noin 365 500 kokoaikaista kuukausipalkkaista ja noin 53 200 osa-aikaista vuonna 2014 /2/.

Kuntasektorin henkilöstömäärä /2/.

Kunta-alalla on käytössä useita työaikamuotoja. Hallituksen esittämät lomien ja arkipyhien muutokset eivät vaikuttaisi opettajiin. Kunta-alalla työskenteli 63 400 opettajaa lokakuussa 2014. Heistä kokoaikaisia opettajia oli 59 100 /7/.

Mediassa olleiden tietojen mukaan kunnissa olisi pitkien vuosilomien piirissä 250 000 henkilöä /4/. Jos laskeman pohjaksi otetaan seuraava olettama: 
  • 250 000 henkilöllä on 38 päivän vuosiloma.  Heillä työpäivien lisäys olisi 10 päivää.
  • lopuilla 168 700 henkilöllä työpäivien lisäys olisi kaksi päivää.
Keskimäärin  kuntasektorin henkilöstön tehollisten työpäivien määrä lisääntyisi noin 6,7 työpäivällä hallituksen esittämien muutosten myötä.

Helsingin kaupungin henkilöstöraportti 2013 mukaan kaupungin palveluksessa olleen henkilöstön kokonaistyöajasta tehtyä työaikaa oli 75,3%, kun kokonaistyöajasta oli vähennetty kaikki poissaolot (vuosilomat, sairauspoissaolot, perhevapaat, jne) /5/. Helsinki on maan suurin kuntatyönantaja tilastokeskuksen palkkatilaston mukaan. Vuonna 2014 Helsingissä oli kuntapuolella yhteensä 36 421 henkilöä, joka on lähes 7% koko kuntasektorin henkilöstömäärästä. /6/.

Hallituksen esityksen kustannusvaikutusten laskemiseksi teen seuraavat yksinkertaistukset, koska en löytänyt tarkkoja tietoja tehtyjen työpäivien määristä koko kuntasektorilla.
  • osa-aikaisen työntekijän työpanos on keskimäärin 50% kokoaikaisen työpanoksesta
  • jätetään laskuista pois opettajat
  • jätetään huomioimatta lisä- ja ylityötunnit
Vuoden 2014 teoreettiset työpäivät voidaan laskea seuraavasti:
  • Vuoden päivät yhtyeensä: 365
  • - lauantait ja sunnuntait: 104
  • - arkipyhät: 10
  • Teoreettisia työpäiviä: 251
Jos oletetaan, että koko kuntasektorilla keskimääräinen tehty työaika on sama kuin Helsingin kaupungilla, voidaan laskea tehtyjen työpäivien määräksi (251 x 75,3%): 189 päivää vuonna 2014.

Kuntasektorin vuoden 2014 kokoaikaisten henkilöiden työmäärän tekemiseen tarvittiin tällöin lähes 60 miljoonaa tehtyä työpäivää ja osa-aikaisten osalta noin 5 miljoona päivää. Kun tehollisten työpäivien määrä kasvaisi lomien ja arkipyhien muutosten vuoksi 196 työpäivään, vastaavan vuosittaisen työmäärän tekemiseen tarvitaan vähemmän henkilöstöä.  Sama työmäärä saadaan tehtyä 3,5% pienemmällä henkilömäärällä, eli tarvitaan 12 300 henkilöä vähemmän.
(10 600 kokoaikaista ja 1 700 osa-aikaista työntekijää ei enää tarvittaisi).

Kuntasektorilla yhden henkilön palkkakustannukset olivat keskimäärin 54 067 euroa vuonna 2014, jos oletetaan osa-aikaisen henkilön työpanokseksi 50%. Kuntasektori säästäisi minun laskelmieni mukaan palkkakustannuksissa  lähes 619 miljoonaa euroa vuosittain. Säästö näyttäisi olevan hiukan pienempi kuin hallituksen esityksessä mainittu määrä. Ero voi johtua siitä, että olen käyttänyt vuoden 2014 tietoja ja yksinkertaistuksia laskuissa. Hallituksen laskema 710 miljoonan euron säästö tietäisi vielä suurempia henkilöstövähennyksiä kunnissa?

Kevan kunta-alan eläkepoistumaennusteen mukaan vuosina 2016-2021 kunta-alalta eläköityy vuosittain yli 16 000 henkilöä. Henkilöstön vähennys voitaisiin toteuttaa eläköitymisen ja muun normaalin poistuman kautta. Irtisanomisiin ei näyttäisi olevan tarvetta kunta-alalla näiden muutosten takia.



Töihin jäävien palkkataso pysyisi suurin piirtein samana. Ainoastaan lomaraha saattaisi pienentyä lomapäivien leikkauksen johdosta.

On mielenkiintoista nähdä, miten hallitus on säästölukemat laskenut. Hallitus kertoo luvuista tarkemmin viikolla 40.


keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Vuosilomien leikkaus ja arkipyhien muutos tulee vähentämään valtion henkilöstöä

Hallituksen kustannuskilpailukykyä parantavassa ehdotuksessa on laskettu, mitkä ovat ehdotusten vaikutukset julkisessa taloudessa. Pitkien vuosilomien leikkaus ja loppiaisen & helatorstain palkattomaksi vapaapäiväksi muuttaminen tekevät esityksen mukaan valtiolle noin 133 miljoonan euron säästön /1/.

Haluan tällä kirjoituksella avata, mitä tämä säästö tarkoittaisi käytännössä.

Valtiovarainministeriö on tehnyt valtion henkilöstökertomuksen vuodelta 2014, jonka tarkoitus on tarjota tietoa valtion budjettitalouden piirissä olevan henkilöstön tilasta. Kertomus sisältää varsin tarkkoja tietoja henkilöstön määrästä, työvoimakustannuksista ja työajan käytöstä /2/.
  • Valtion budjettitalouden piirissä oli 78 767 henkilöä joulukuussa 2014
  • Valtion henkilöstön työvoimakustannus oli 4 692 miljoonaa euroa vuonna 2014 
  • Vuonna 2014 yksi henkilötyövuosi maksoi keskimäärin 59 677 euroa valtiolle
Henkilötyövuosikustannus sisältää henkilöstölle maksetut palkat että kaikki muut työvoimakustannukset.

Valtion henkilöstökertomuksen mukaan kokoaikainen henkilö teki keskimäärin 196 työpäivää vuoden 2014 aikana. Nämä ns. teholliset työpäivät saadaan, kun vuosityöajasta vähennetään vuosilomiin, sairauspoissaoloihin, koulutukseen ja muihin palkallisiin poissaoloihin kuluneet työpäivät.

Näiden tietojen avulla voidaan laskea, että valtion työtehtävien tekemiseen tarvittiin yhteensä 15 438 332 tehollista työpäivää vuonna 2014.

Hallituksen vuosilomien leikkaus 38 päivästä 30 päivään tuo 8 työpäivää lisää.
Arkipyhien (loppiainen ja helluntai) muutos tuo kaksi työpäivää lisää.

Mediassa olleiden tietojen mukaan valtiolla pitkien vuosilomien piirissä on 45 000 - 52 000 henkilöä /3/ ja /4/.

Jos laskeman pohjaksi otetaan seuraava olettama:
  • 45 000 henkilöllä on 38 päivän vuosiloma, jolloin heidän työpäivien lisäys on 10 päivää
  • lopuilla 33 767 henkilön työpäivien lisäys on kaksi päivää.
Keskimäärin koko henkilöstön tehollisten työpäivien määrä lisääntyy noin 6,5 päivällä. Kokoaikaisen henkilön tehollisten työpäivien määrä nousee silloin 203 päivään.

Jakamalla vuoden 2014 tehtävien suorittamiseen tarvittujen 15,4 tuhannen tunnin määrä 203 päivällä, nähdään, että tehtävien suorittamiseen tarvitaan vain 76 239 henkilöä, eli 2 528 henkilöä vähemmän.

Valtio säästäisi palkkakustannuksissa (2 528 henkilö x 59 677 euroa) yli 150 miljoonaa euroa (150 882 759 euroa) vuosittain. Säästö näyttäisi olevan hiukan isompi kuin hallituksen esityksessä mainittu määrä. Ero voi johtua siitä, että olen käyttänyt vuoden 2014 tietoja. Laskelmien tekijöillä on käytössään tarkemmat vuoden 2015 luvat ja arviot.

Lisäksi valtio säästää muun muassa seuraavista asioista, kun työvoimaa on vähemmän:
  • toimitilakulut (vuokrat ja  siivouspalvelut)
  • matkakulut
  • laitehankinnat, ohjelmistolisenssit
  • puhelin- ja tietoliikennekulut
Näiden säästöjen suuruutta on hankala arvioida saatavilla olevien tietojen perusteella.

Henkilöstön vähennys voitaisiin toteuttaa eläköitymisen ja muun normaalin poistuman kautta. Irtisanomisiin ei näyttäisi olevan tarvetta, sillä valtion henkilöstöä siirtyy vanhuuseläkkeelle tulevina vuosina suuria määriä. Esimerkiksi vuonna 2017 ennustetaan siirtyvän 2 426 henkilöä ja vuonna 2018 jo 2 680 henkilöä eläkkeelle.

Vanhuuseläköityminen valtiolla sukupuolen mukaan vuosina 2015–2030 /2/.

Töihin jäävien palkkataso pysyisi suurin piirtein samana. Ainoastaan lomaraha saattaisi pienentyä lomapäivien leikkauksen johdosta.