Vuosilomien leikkaus ja arkipyhien muutos tulee vähentämään valtion henkilöstöä

Hallituksen kustannuskilpailukykyä parantavassa ehdotuksessa on laskettu, mitkä ovat ehdotusten vaikutukset julkisessa taloudessa. Pitkien vuosilomien leikkaus ja loppiaisen & helatorstain palkattomaksi vapaapäiväksi muuttaminen tekevät esityksen mukaan valtiolle noin 133 miljoonan euron säästön /1/.

Haluan tällä kirjoituksella avata, mitä tämä säästö tarkoittaisi käytännössä.

Valtiovarainministeriö on tehnyt valtion henkilöstökertomuksen vuodelta 2014, jonka tarkoitus on tarjota tietoa valtion budjettitalouden piirissä olevan henkilöstön tilasta. Kertomus sisältää varsin tarkkoja tietoja henkilöstön määrästä, työvoimakustannuksista ja työajan käytöstä /2/.

• Valtion budjettitalouden piirissä oli 78 767 henkilöä joulukuussa 2014
• Valtion henkilöstön työvoimakustannus oli 4 692 miljoonaa euroa vuonna 2014 
• Vuonna 2014 yksi henkilötyövuosi maksoi keskimäärin 59 677 euroa valtiolle

Henkilötyövuosikustannus sisältää henkilöstölle maksetut palkat että kaikki muut työvoimakustannukset.

Valtion henkilöstökertomuksen mukaan kokoaikainen henkilö teki keskimäärin 196 työpäivää vuoden 2014 aikana. Nämä ns. teholliset työpäivät saadaan, kun vuosityöajasta vähennetään vuosilomiin, sairauspoissaoloihin, koulutukseen ja muihin palkallisiin poissaoloihin kuluneet työpäivät.

Näiden tietojen avulla voidaan laskea, että valtion työtehtävien tekemiseen tarvittiin yhteensä 15 438 332 tehollista työpäivää vuonna 2014.

Hallituksen vuosilomien leikkaus 38 päivästä 30 päivään tuo 8 työpäivää lisää.
Arkipyhien (loppiainen ja helluntai) muutos tuo kaksi työpäivää lisää.

Mediassa olleiden tietojen mukaan valtiolla pitkien vuosilomien piirissä on 45 000 - 52 000 henkilöä /3/ ja /4/.

Jos laskeman pohjaksi otetaan seuraava olettama:

• 45 000 henkilöllä on 38 päivän vuosiloma, jolloin heidän työpäivien lisäys on 10 päivää
• lopuilla 33 767 henkilön työpäivien lisäys on kaksi päivää.

Keskimäärin koko henkilöstön tehollisten työpäivien määrä lisääntyy noin 6,5 päivällä. Kokoaikaisen henkilön tehollisten työpäivien määrä nousee silloin 203 päivään.

Jakamalla vuoden 2014 tehtävien suorittamiseen tarvittujen 15,4 tuhannen tunnin määrä 203 päivällä, nähdään, että tehtävien suorittamiseen tarvitaan vain 76 239 henkilöä, eli 2 528 henkilöä vähemmän.

Valtio säästäisi palkkakustannuksissa (2 528 henkilö x 59 677 euroa) yli 150 miljoonaa euroa (150 882 759 euroa) vuosittain. Säästö näyttäisi olevan hiukan isompi kuin hallituksen esityksessä mainittu määrä. Ero voi johtua siitä, että olen käyttänyt vuoden 2014 tietoja. Laskelmien tekijöillä on käytössään tarkemmat vuoden 2015 luvat ja arviot.

Lisäksi valtio säästää muun muassa seuraavista asioista, kun työvoimaa on vähemmän:

• toimitilakulut (vuokrat ja  siivouspalvelut)
• matkakulut
• laitehankinnat, ohjelmistolisenssit
• puhelin- ja tietoliikennekulut

Näiden säästöjen suuruutta on hankala arvioida saatavilla olevien tietojen perusteella.

Henkilöstön vähennys voitaisiin toteuttaa eläköitymisen ja muun normaalin poistuman kautta. Irtisanomisiin ei näyttäisi olevan tarvetta, sillä valtion henkilöstöä siirtyy vanhuuseläkkeelle tulevina vuosina suuria määriä. Esimerkiksi vuonna 2017 ennustetaan siirtyvän 2 426 henkilöä ja vuonna 2018 jo 2 680 henkilöä eläkkeelle.

Vanhuuseläköityminen valtiolla sukupuolen mukaan vuosina 2015–2030 /2/.

Töihin jäävien palkkataso pysyisi suurin piirtein samana. Ainoastaan lomaraha saattaisi pienentyä lomapäivien leikkauksen johdosta.


Viitteet

/1/ Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvn parantamiseksi
/2/ Valtion henkilöstökertomus 2014
/3/ Etelä-Suomen Sanomat, Vuosiloma lyhenee yli 300 000 palkansaajalta
/4/ Yle, Kekkonen määräsi virkamiehille pitkät lomat